Tekniikkaa ja taakkaa

Viime viikko kului jäällä tiukasti tekniikkaa harjoitellessa. Paneuduin erityisesti tekniikan parantamiseen puristuksen ajoittamista etsien. Näin myös videolta omaa luisteluani. Se auttaa aika paljon kun näkee missä ne jalat huitelee, ja sitten voi osottaa kohdan, että tohon kun tulis niin siitä lähtis. Kehareita eli luisteluliiton kehitysryhmään kuuluvia pikaluistelijoita ja Helsinkiläisiä junioreita oli luistelemassa Erfurtissa viime viikolla ja viikonlopun kisassa. Onneksi, sillä multa hajos tietokone edellis viikonloppuna, kun heitin siihen vesilasista vettä. Sain tuliaisiksi jonkun vanhan koneen. Vaikka tämä onkin hirvittävän hidas, niin auttaahan oma kone vähän kouluhommissa ja yhteydenpidossa, kun ei tarvitse mennä kirjaston aukioloaikojen mukaan..

Opiskeluissa taas oli rankka viikko, johon kuului esimerkiksi esitelmän pitäminen aiheesta Suomen koulutusjärjestelmä ja Engeströmin opetusteoreettiset näkökulmat (Finnische Bildungsystem und Engeström´s Lerntheoretische Ansichten) Esitelmä kesti 30 minuuttia ja sen jälkeen saksalaiset opiskelijat kyselivät vielä 20 minuuttia lähinnä kylläkin suomalaisesta koulutus järjestelmästä. Eniten heitä ihmetytti se, että Suomessa oppilaat käyvät ajallisesti alaluokilla paljon vähemmän koulussa kuin Saksassa. Oli aika rankkaa olla estraadilla 50 minuutia vajaavalla saksantaidolla puhumassa sellasista asioista, joita ei aina ihan suomeksikaan ymmärrä.. Onneksi esitelmä riittää tämän kurssin suoritukseksi ja arvosanaksikin tuli: hyvä.

Viikon loppuna koitin kisailla, mutta ei siitä mitään tullut. Kroppa ja mieli oli sen verran väsynyt, että läpiluisteluksihan ne kisat meni. Viisi vuotta sitten kun olin ensimmäistä kertaa Erfurtissa taisin luistella samat ajat kun lauantaina.. Huh huh ja voi voi! Nyt on parasta jättää treenaaminen vähän vähemmälle ja keskittyä viemään opiskelut loppuun. Perjantaina koe-rumba alkaa suullisella kokeella aiheesta Lernen mit Medien: Audivisuelles Lernen und e-learning. Ensi viikolla mulla onkin suurin piirtein kaikki kokeet. Mutta sitten pitää vielä kirjoittaa pari esseetä. Pieni heikotuksen hetki oli, kun kuulin torstaina, että yhteen esseeseen pitääkin kirjoittaa viiden sivun sijasta kymmenen. Eihän kymmenessä sivussa mitään ihmeellistä.. Mutta yritäppä vääntää se saksaksi..

Tää on niin Saksaa aah..

Nyt on joululoma vietty ja levätty kona suomea puhuen. Matkakohtaset SM kisatkin ehdin vikonloppuna luisella ennen kuin maanantaina matkustin taas takaisin tänne Erfurtiin. SM kisoista jäi käteen pronssia 1000 ja 1500 metrillä, taistelua lumisateessa, kompurointia hyvällä kelillä ja luistelua vesisateessa.

Matka Helsingistä Berliniin lentäen, lentoasemalta bussilla juna-asemalle ja junalla Berlinistä Erfurttiin meni mukavasti, mitä nyt kassit taas painoivat liikaa jne.. Kämpillä minua olikin vastassa kämppis, joka oli jo kovasti odottanut, että pääsisi juttelemaan muidenkin kuin paistinpannun pinnan rikkojan kanssa tai keittiön työtasojen täyttäjän ja vihannesten pilaannuttajan kanssa. Minä olin onnelinen siitä, että joku oli ostanut wc-paperia, koska hertsailin ennen joululomaa siitä, ettei kukaan muu osta ikinä sitä tuiki tarpeellista paperia. Tietysti kävin kaupassa ja jouduin toteamaan: Tää on niin Saksaa aah.. ja arghh.. Kun olin latonut ruoka ostokset kassan läpi ja maksamassa huomasin, etten muista saksalaisen pankkikorttini numeroa. Tietysti kassalla ei käynyt allekirjoittaminen eikä suomen pankkikortti. Piti lähteä metsästämään käteistä automaatista ja latoa kaikki tavarat uudelleen kassan hihnan läpi. Tässä kohtaa on pakko mainita, että kyseesä ei ollut mitkään pikku ostokset vaan ajattelin perjätä näillä neljällä kassillisella ruokatarvetta vähän pidemmän aikaa..  

Tiistaina oli mahtavaa päästä taas luistelemaan hallijäällä. Kyllä se luistelu tuntuu vaan aivan erillaiselta liukkaalla jäällä. Harjoituksena meidän ryhmällä oli 2x4x800m ihan reippaalla vauhdilla. Ekassa sarjassa tuntui vielä hyvältä, vaikka takana oli matkustus ja sitä ennen kolme kisapäivää. Mutta tokassa sarjassa hapotus nousikin huimiin lukemin ja kaarteissa alkoi tasapaino horjua. Oli mukava nähdä kaikki paikalliset luistelukaverit pitkästä aikaa ja puhetta riittikin veryttelyssä niin, etten ihan pysynyt perässä, mitä kaikkea täällä olikaan tapahtunut.

Täällä Saksassa ei viime viikolla laiskoteltu vaan opiskeltiin ahkerasti, vaikka minä vielä Suomessa olinkin. Siksi tapasin saksankielen opettajani ja sain kaamean kasan tehtäviä, jotka pitäisi tehdä perjantaihin mennessä valmmiiksi.. Aaahh ja voi huh huh.. Pääsen opiskelemaan passiivia, reseptien kirjoittamista, omien tekstien puhtaaksi kirjoittamista, kuuntelemaan uutisia, kertomaan kotimaasta ja opiskelemaan sanontoja..

Tänään jäätreeneissä oli 2x6km luisteua, jonka päälle tehtiin kiihdytyksiä ja startteja. Kiertäminen porukassa maistui makealle. Iltapäivällä kun olin käynyt tarkistuttamassa muutamia tehtäviä saksanopella tehtiin vielä punttitreeni: jalkakyykkyjä hyppäämällä. Sitten tarjoilin treeniporukalle karjalanpiirakoita, joita olin tuonut kotoa. Ne tuntuivat sopivan myös saksalaiseen makuun toisinkuin salmiakki. =)