Väärä päivä ja ihana tuutori

Nyt olen päässyt onnellisesti perille Erfurtiin ja takana on jo kaksi yötä opiskelija-asunnossa. Mutta aloitetaampa tarina alusta:

Niin kuin viime viikolla pelkäsin tavaraa mahtui kasseihin sen verran, että ylikiloista piti lentokentällä maksaa 95 euroa. Kahden matkalaukun ja yhden pyörän kanssa ei olisi ollut kovin helppoa matkustaa junassa, joten vuokrasin lentokentältä auton. Olin tehnyt varauksen etukäteen ja kun heitin varaus paperit tiskille, asiakaspalvelija yllätti sanomalle, että varaus oli vanhentunut jo kaksi päivää sitten. Olin siis varannut auton väärälle päivälle! Sitähän selviteltiin sitten kahden asiakaspalvelijan ja jonkun direktöörin kanssa, mutta lopulta päädyttiin siihen, että minulta ei veloitettu enempää kuin oli jo kaksi päivää sitten laskutettu. Mutta varaamain kokoista autoa ei ollut paikalla, joten sain pikkuisen Fiatin. Mukava auto, mutta kesti 40 minuuttia mahduttaa kaikki romppeet autoon..

No tuli sitten huristeltua autobaanalla Berlinistä Erfurtiin. Yllättävää oli se, miten helposti löysin, mutta baanalla oli hyvät opasteet ja navigaattori puhui suomea. Välillä meno tuntui kyllä aika hurjalta kun kuusi kaistaa liikkui samaan suuntaan ja jotkut autot ajoivat melkein kahtasataa. Itsekkin kokeilin ajaa 150km/h ja silti ohi huristettiin järkyttävällä vauhdilla. Mutta pikku Fiat ei oikein tykännyt niin kovasta vauhdista, tuuli heilutti pahasti ja kattoikkuna ulvoi. Suurin osa matkaa Berlinistä Erfurtiin on kolmikaistaista tietä ja tyydyinkin ajelemaan keskikaistalla, sillä rekat valtasivat toisen raunakaistan ja toisella huristivat vaihtisokeat.

Erfurtissa minua oli yliopistolla vastassa ihana tuutori. Pääsin heti ilmoittautumaan yliopistolle ja sain asuntolan avaimet. Mä tykkään mun huoneesta! Vaikka tämä on todella pieni, kaikki tarvittava mahtuu hyvin, ja parasta on oma parveke. Vau! Siellä saan säilyttää mun kilpapyörää ja kuivattaa vaikka pyykkiä. Samassa solussa asuu kolme muutakin opiskelijaa, mutta he eivät vielä ole saapuneet. Meillä on yhteinen keittonurkkaus ja kaksi vessaa.

Tuutori on ihana, sillä hän hoiti jo ensimmäisenä päivänä minulle kuntoon saksalaisen puhelin liittymän avauksen ja oikean nettikaapelinkin. Seuraavana päivänä eli eilen oli vuorossa vuokrasopimuksen teko, sakaslaisen ruuan tarjoaminen ja mikä parasta, ystävä. Kun tuutorillani ei illalla ollut aikaa esitellä kaupunkia hän pyysi kämppistään oppaaksi. Sain muhkean esittelykierroksen Erfurtin pimenevässä illassa ja luulen, että sain hänestä ystävän.

Eilen myös soitin Erfurtin pikaluistelu seuraan ja maanantaina menen luistelu hallille tapaamaan erästä valmentajaa, joka lupasi auttaa seuraan liittymisessä. Tänään suunnitelmissa on tutustua lähi alueeseen pyärällä tai juosten, jos alkaa sataa, sillä pahan näköisiä tummia pilviä roikkuu nyt Erfurtin yllä.