Yhteenvetona saksalaisesta pikaluisteluharjoittelusta voin kertoa sen, että täällä harjoitteluun on luotu todellinen järjestelmä, jonka rinnalla Suomalainen urheilu tuntuu vähän harrastelijoiden puuhailua. Erfurtin seuralla on 15 päätoimista valmentajaa, jotka huolehtivat eri ikäiseten luistelijoiden valmentamisesta. Luisteluhallissa on fysioterapeutti. lääkäri löytyy viereisestä rakennuksesta ja urheilulukio korttelin päästä. Saksassa lukio aloitetaan 12-vuotiaana, jolloin alkaa kaksi kertaa päivässä treenaaminen. Koulupäivä alkaa kaikilla aina klo 7.30 nuoremmilla treeneillä ja vanhemmilla oppitunneilla. Nuoremmat treenaavat klo 7.30-9.00 ja klo 13-15. Junoirit eli 16-19 -vuotiaat harjoittelevat klo 9-12 ja klo 15.30-17.30. Illalla pitää vielä tehdä kotiläksyt, mutta treenit ovat aina kuuteen mennessä ohi toisin kuin Helsingin yövuoroilla, joilla yritetään harjoitella jopa klo 20-22.
Viikko-ohjelma minun ryhmälläni eli juniori-ikäisillä eteni niin, että maanantaina ja torstaina on yksi harjoitus kun taas muina päivinä kaksi treeniä. Maanantai alkaa hölkällä kisaviikonlopun jälkeen tai sunnuntai levon jälkeen 10km luistelulla. Tiistaina on useimmiten 3x3km tai 2x6km luisteluvedot ja iltapäivällä voima sekä sprintti jäällä. Keskiviikkona on nopeita vetoja tai intervalleje aamulla ja iltapäivällä kiertämistä esim. 2x8km tai pyöräilyä. Torstaina on hölkkä ja jumppa päivä. Perjantaina kisaanvalmistava- tai intervallitreeni. Lauantaina kilpailut tai intervalli ja hölkkä. Sunnuntaina on kilpailut tai lepo. Tällaisena viikko- ohjelma säilyi koko kauden syyskuusta- helmikuuhun. Minulle tällainen harjoitusohjelman järjestelmällisyys oli aikamoinen yllätys, sillä Suomessa on tottunut katsomaan vähän sään mukaan, mitä jäällä voi yleensäkkään tehdä. Esimerkiksi talvimyrskyssä on vähän ikävä tehdä pitkää rauhallista kiertelyä, kun tuuli saa hapot heti jalkoihin ja yli -20 asteen pakkasessa maksimi-vedot käyvät pahasti hengityksen päälle.
Näin jälkikäteen mietittynä kokonaisrasitus kasvoi aika huikeaksi kun tähän treeniohjelman päälle lisätään 16 tuntia luentoja yliopistolla, kotiläksyjen teko, saksan opiskelu, esseiden kirjottaminen saksaksi ja kaikenlaisten kokemusten keruu opiskelija elämästä. Joten ei ehkä ihmekkään, että välillä vähän väsytti ja kisoissa ei saanut kaikkea irti kropasta. Mutta kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen vaihto-oppilas lukuvuoteeni. Nyt olen puolivuotta vanhempi kuin tullessani ja monia upeita kokemuksia rikkaampi. Luulen, että olen jopa oppinut roppakaupalla tästä kansainvälisestä kokemuksesta ja saanut elinikäisiä tuttavuuksia joka puolelta maailmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti